Raahen rippikirjat, RaaheRK1811

Hienotaesepät Raahessa, klensmeder i Brahestad. 

 

Metsäpirtti, Nurmes. Jääkärien Itäinen etappi vuosina 1915-1917

Kuvassa Pekka ja Jaakko Saarelainen (1997). 

"Kun painuvi päät muun kansan, maan. Me jääkärit uskoimme yhä"

Hi, after small break :) - new post. Here is Maria Johanna Cornelia Edla Gunilla Lindroth from Haparanda. 

Oula ja hauki

Eilen 17.7.2012 nousi tällainen hauki Ounasjoesta, paino 5,5 kg. Kalakaverina pappa. Pienempi hauki ei päässyt kuvaan .....

Hauki on ainakin kuollut niskasta päätellen.

Haaparanta Höyrylaivaosakeyhtiö/Haparanda Ångfartygs Aktiebolag

Aktiebrev - Haparanda Ångfartygs Aktiebolag

Jag har forskat lite om Haparanda Ångfartygs Aktiebolag. Hur är det kopplat med Lindroth släkten då?

Engligt Riksarkivets Aktiebolagsdatabas har J O Lindroth från Haparanda varit styrelsemedlem (år 1906). Det verkar att bolaget har grundats redan 2.5.1875.

S/S Norra Sverige var åtminstone en av fartygerna ägats av bolaget. Det var byggd 1875 i Gävle och leveredades på samma år till bolaget. Till 1914 S/S Norra Sverige var insatt mellan Stochholm-Sundsvall-Härnösand-Örnsköldsvik-Holmsund-Skelleftehamn-Byske-Brännfors-Piteå-Luleå-Råneå- Karlsborg-Salmis-Haparanda. Se mer http://www.faktaomfartyg.se/norra_sverige_1875.htm

Också S/S Thule har spelat en liten roll.

Om någon vet mer om bolaget (var är arkiven?) eller har bilder etc, vänligen kontakt mig. Se också bild av (makulerad) aktiebrev, som jag beställde från Kungliga biblioteket.

Jämtön vuonna 1645

Nils Davidsson esiintyy talonpoikana henkikirjoissa ajalla 1645-1669, tilalla Jämtön 11. Nils syntyi noin vuonna 1614. Nills kuoli vuonna 1675. Nils oli naimisissa Brita Pädersdotterin kanssa.

Nils jatkoi tilaa Jämtön 11 isoveljensä Olofin jälkeen 1645. Johan hoiti tilaa Jämtön 12. Tilat olivat kylän vauraimpia.

Nilsillä ja Britalla oli kolme lasta. Nils saattoi olla avioissa myös toisen kerran. Lapsien lukumäärä vaihtelee henkikirjoissa, samoin vaimon nimi puuttuu välillä. Varmuutta tästä ei ole.

Jämtön on pieni kylä 400 ihmisen Luleån kunnassa, Råneåstå pohjoiseen. (http://www.jamton.se/). Varhaisimmat tiedot Lindroth suvusta ovat tästä kylästä, aina noin vuodesta 1514 saakka.

Ensimmäisessä kuvassa on ns. Notarum Explicatio eli seliteteksti. Toinen kuva: Palvelu tekee samalla mahdolliseksi sen, että vanhaa karttaa voi verrata nykyhetken karttaan. Oheisessa kuvassa näkyy Niels Dawidson (numero 9) änen veljensä Johan Dawidson (numero 10). Kyse lienee ensimmäisestä kartasta, jossa sukumme esi-isien tilat on merkitty. Ks. http://www.riksarkivet.se/

Kartta on vuodelta 1645. Kartan piirsi Erik Erikson.

Wiiran arvoitus

Wiira -niminen nuori nainen lähetti oheisen valokuvan Emma Lindrothille Tapionkylään. Kyse ei liene hääkuvasta, vaan kaiketi huvin vuoksi napatusta kuvasta. Wiiran oikealla puolella voisi olla hänen puolisonsa. Kuva on otettu Koskikadun Valokuvaamossa Rovaniemellä.

Koska Emma muutti Nurmekseen vuonna 1924, on kuva otettu todennäköisesti ennen sitä. Originaali kuva on Nurmeksessa.

Onkohan kyseessä Wiira Serafiina Tuisku, kastettu Rovaniemellä 1892?
Etunimi on aika harvinainen. Ikäkin voisi täsmätä?

Arvaukset ja kommentit ovat tervetulleita.

Nuoripari kävelyllä

Ohessa isoisäni Kusti Lindroth (s. 1910) ja isänäitini Tiivi Lindroth (s, 1913, os. Koskela) ovat kävelyllä.

Kuvaajasta, ajasta tai paikasta ei ole varmaa tietoa. Kuva on uskoakeni otettu ennen talvisotaa ja kuvauspaikka voisi olla Rovaniemi. Pari kävelee Koskikatua ylöspäin, Kemijoki jää taakse?

Jos joku tietää mistä kuva on otettu, laittakaa kommenttia tulemaan. Alkuperäinen kuva on Nurmeksessa.

Säilyke 65 vuoden takaa

Lapin sodan aikana saksalaisten jäljiltä jäi Rovaniemen tienoille paljon säilykkeitä. Esimerkiksi Ounasvaaran rinteellä oli osittain tuhottu elintarvikevarasto, jossa oli noin puoli miljoonaa säilykettä. Löysin oheisen säilykepurkin (?) kesäkuussa 2010 Tapionkylästä Ounasjoen itäpuolelta Pirttivaaran eteläpuolelta. Liekö sen jättänyt sinne suomalainen sotilas. Lähikuvassa leima ja vuosiluku 1945 -44. Mitähän alla sitten lukee?

So many new social media tools in the field of genealogy...

that you don't know where to start. It is very unlike that one has time enough to participate in all of those. All of these has their pros and coins. Some examples:

1) http://www.genom.com/, seems to be Spanish free service, you may call people in, add pictures, notes, video, documents etc. either with you network, your family tree or your familyline. You may also import Gedcom files. ( I tried, perhaps my gedcom was not backed up...)

2) http://www.familjeband.se/, Swedish competitor

3) http://www.myheritage.com/, from Israel

4) http://www.dis.se/, DISBYT. Little different approach. You may search if you are a member, but only uploading your own data you may also see full records. Good tool for finding somebody whos has studied you family.

5) Facebook - yes- they are also in the business with Family Groups. Then you may share information inside the group.

At least I shall update my blog still ;)

Perhaps they use Twitter also for research...

Kuva 69 vuoden takaa

Tuuren hautajaiset toukokuussa 1940 Sinetän Suvannolla. Huomaa kuuset ja musta arkku. Edettiin välirauhan aikaa ja jäät olivat lähtemässä Ounasjoesta. Kuvassa vasemmalla Tiivi Lindroth, os. Koskela, Kusti Lindroth ja heidän poikansa 6-vuotias Kalle Lindroth. Pitkä mies tikapuiden edessä vasemmalla on Tuuren poika, Suvannon isäntä Matti Lindroth. Mies kuusten välissä oven edessä on Tuuren toinen poika, Kustaa Lindroth. Vieressään oikealla ilmeisesti vaimonsa Kaisa Alatapio. Hänestä kolmas mies oikealla on Urho Hänninen Sinetästä toiselta puolen (eli itäpuolelta) jokea. Muita kuvassa olevia ei ole tunnistettu. Jos tiedät keitä he voisivat olla, ota yhteyttä.

Jämtöns byhistorik har kommit ut!

Jag fick boken "Jämtön - Ön på fastlandet" från Sven-Olof och läste den genast. Jag tyckte mycket om det. Speciellt delarna där man berättar om gamla gårdnamn och gamla bomärken. Det finns många berättelser av människor och livet i Jämtön. Också bra ombrytning och bra bilder. Jag saknade bara en sak, mer information on gamla släkter i byn.

Mycket bra exempel hur man gör en byhistorik. Tack Sven-Olof och alla andra som har arbetat med boken!

Vill du beställa boken se link nedan
http://jamton.se/

Jämtön kylähistoria on julkaistu. Teosta voi tilata oheisen linkin kautta.

Kauriita Tapionkylässä. Deers in Tapionkylä

Kauriita syntymäkotini takapihalla Tapionkylässä.Deers eating on my parents backyard, Tapionkylä (Rovaniemi, Lapland.


Picture took by Yrjö Lindroth

Släkten Lindroth, Rönnqvist och relaterade släkter

Jag hadde just annons i Norrbottens-Kuriren, så här berättar jag kort om min forskning. Jag började i 2003 med släkten Lindroth. Det tog lite tid innan jag hittade mina förfader från Råneå, Vitån. Lindroth är så kallade tillnamnet, och det har varit i bruk från cirka 1805-1810. Tidigare dom har varit Hindersson, Davidsson, Nilsson etc. och ursprungligen släkten kommer från Jämtön.

Sen det finns åtminstone två ganska stor släktgren, som har ändrat namnet från Lindroth till någon andra. Jag menar inte ändringen som har hänt när en kvinna har gift sig. Den ena var ändringen från Lindroth till Rönnqvist. Nils Henrik Lindroth Rönnqvist (f. 1815) är stamfader till detta släktgren. Han var gift med Margareta Sellman. Dom hade åtminstone elva barn och dom bodde i Bondersbyn, Nederkalix. Den andra var ändringen från Lindroth till Nilsson (och Andersson). Det hände efter Nils Lindroth Henriksson (f. 1806 i Råneå, Vitå).

Det finns en släktgren i Rovaniemi, Finland och också släktningar i Kanada och i USA.

Det här var ganska kort sagt. Hoppas du kan skicka eposten eller brev, så kan jag berätta mera. Bilder, berättelser och så vidare är mycket välkomna.

harri.lindroth@kolumbus.fi

Harri Lindroth
Timmerstigen 1 B
00760 Helsingfors

Yleiskysely Lindroth -suvusta ja siihen liittyvästä tiedosta

Ote perheraamatusta (Kalle Lindroth: Tapionkylä). Mukana nimilistassa mm. isoisoisäni Kustaa Aadolf Lindroth sekä isoisäni Kaarle Kustaa ("Kusti") Lindroth.


Hei!

Taas vierähti Joulu ja vuosi 2009 on jo pitkällä, ennen kuin tässä ehtii bloggaamaan. Ensi lauantain (31.1.2009) Lapin Kansassa on ilmoitus, jossa kyselen valokuvia, juttuja tms. koskien Lindrothin sukua tai siihen liittyviä sukuja.

Olen saanut sukupuuta kasaan jo ihan mukavasti aina 1520 -luvulta saakka noin 1900-luvun alkuun, ja samalla on paikannettu joitakin elossa olevia sukulaisia. Digisanelimella tehtyjä äänitteitä on noin 15 kpl.

Kuvia ja tarinoita saisi olla vielä lisääkin. Toiveena olisi saada kirja ulos 2010 mennessä. Jos siellä jollakin on piironginlaatikoissa aineistoa, niin olisin tosi kiinnostunut :) Minulle voi meilata osoitteeseen harri.lindroth@kolumbus.fi

Tarkoituksena on lisäksi kerätä tietoja talteen myös erillisen kyselykortin avulla, joka laitetaan tunnetuille sukulaisille kevään 2009 aikana.

Ota yhteyttä tai vinkkaa kaverille! Minulla on esim. mahdollisuus kuvien skannaamiseen paikan päällä, niitä ei tarvitse lainata. Aineistoa ei julkaista blogissa eikä kirjassa, jos luovuttaja niin päättää.

Ks. tässä blogissa tarkemmin tutkimuksestani
http://lindrothfamily.blogspot.com/2006/10/mit-tutkimukseni-kattaa.html


Kiitos

Harri Lindroth

Sotaoopera Haaparannalla/Krigsoperan i Haparanda 28.6-12.7.2008

Albert Edefelt: Porilaisten marssi (1892)

Suomen sota alkoi helmikuussa 1808 ja päättyi syyskuussa 1809. Taisteluja käytiin Suomen maaperällä sekä Pohjois-Ruotsissa, silloisessa Länsipohjassa (Västerbotten)
Sota päättyi Venäjän voittoon Ruotsista. Voiton seurauksena Suomi siirtyi Venäjän keisarikunnan valtaan, ja hallinto jatkui autonomisena suurruhtinaskuntana.
Eräs merkittävä tapahtuma merkkivuotena 2009 on sotaooppera Haaparannalla

Sotaooppera on tornionlaaksolaisen kirjailijan Bengt Pohjasen ja suomalaisen säveltäjän Kaj Chydeniuksen yhteinen teos. Musiikkinäytelmä on trilogian kolmas ja suurin esitys ja se päättää Tornionlaakson historiaa käsittelevän sarjan. Sotaoopperan tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Suomeen ja Pohjois-Ruotsiin 1809 kevättalvella. Venäläiset joukot uhkaavat Torniota ja ruotsalaiset kenraalit ovat paenneet ja jättäneet käskyvallan alempiarvoisille upseereilleen.

Ks. http://www.sotaooppera.fi

Krigsoperan är ett gemensamt verk av den tornedalske författaren Bengt Pohjanen och den finländske kompositören Kaj Chydenius. Musikteaterföreställningen är den sista och största delen i en trilogi som handlar om Tornedalens historia. De tidigare föreställningarna har varit Smugglaroperan i Pello och Övertorneå samt Laestadiusuuppera i Pajala.Handlingen i Krigsoperan utspelar sig i norra Finland och norra Sverige vårvintern 1809 då ryska trupperna redan hotar Torneå. De svenska generalerna har flytt, och överlämnat befälet till en lägre officer.

Se. http://www.sotaooppera.fi

Thure Arvid Lindroth lapsenlapsineen noin 1920

Kuvassa Thure Arvid Lindroth, jota moni kyläläinen siteerasi osuvasti joulupukiksi. Thuren mielipuuhia oli pietarinkukan polttaminen piipussa. Kukka kuivattiin ensin uunissa. Thure syntyi 24.05.1879 Haaparannalla ja kuoli 20.09.1944 Rovaniemellä. Tuure on Rovaniemen alueen Lindroth sukuhaaran kantaisä. Hän oli ensimmäinen (ja ainoa) joka muutti pysyvästi Ruotsista Suomeen. Hän muutti myös kansallisuutensa suomalaiseksi.

Thurella oli 20 lastenlasta, joista kuvassa Sinetästä lapsenlapset Tuure Heikki Lindroth, s. 25.09.1913, Rovaniemi, Signe Elina Lindroth, s. 14.9.1914 sekä Hugo Fredrik Lindroth, s. 23.3.1917, Rovaniemi. Kuva otettu vuoden 1920 kieppeillä, luultavasti Sinetässä.

Thure Arvid Lindroth med tre av 20 barnsbarn. Thure var kallat som "Julgubbe". Han är stamfader till alla Lindroth som bor nu i Rovaniemi trakten. Han var den första och den enda som flyttade från Sverige till Finland

Thure Arvid Lindroth with some of him grandchildren. Thure was called "the Santa Claus". Thure was the first and only one who moved from Sweden to Finland (for good). He has also changed natinality then from Swedish to Finn.

Kuvaaja/photo by: tuntematon/unkown.

Veljekset kuin ilvekset kettujahdissa

Yrjö ja Veikko Lindroth onnistuneessa kettujahdissa 1958 keväällä Tapionkylässä yli 50 vuotta sitten. Vai olisko ne kuitenkin olleet Kettu-Kallen asettamat raudat? Bröderna med två räven, vår 1958. Över 50 år sen. Brothers with two foxes, spring 1958. More than 50 years ago.

Kuvaaja/photo by: Kauko Lindroth

Oikeusjutun jäljille historiallisen sanomalehtiarkiston avulla

Historiallinen sanomalehtiarkisto on sukututkijan aarreaitta. Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771 - 1890 ilmestyneet sanomalahdet. Lehtiä on 165 kpl ja sivuja noin 900 000. Parasta antia arkistossa ovat viralliset ilmoituksen ja kuulutukset (mm. Suomen Wirallinen Lehti on mukana). Samoin ennen kirjattiin melko tarkkaan kuka ulkopaikkakuntalainen oli kylässä missäkin. Toki lehdistä voi löytää myös vanhoja mainoksia. Parasta arkistossa on sisältöhakumahdollisuus, vaikkakaan haun tarkkuus ei ole kovin hyvä. Sanat kun ovat indeksoituneet sinnepäin. Kannattaa siis hakea monella eri tavalla. Lehdet saa ladattua pdf-muodossa numeroittain.

Nationalbiblioteket har digitaliserad alla tidningar som utkommit i Finland 1771-1890(Historiska tidnigsbiblioteket). Det finns sammanlagt 165 olika tidningstitlar och antalet sidor är 900 000. Tidningarna utgör ett mångsidigt källmaterial för samhällsrelaterad forskning av olika slag och till exempel för släktforskningen. Det är förstås mycket värdefulla källa för släktforskare pga full text sökning.

Linkki/länken:
Historiallinen sanomalehtiarkisto


Itse pääsin tällaisen oikeustapauksen jäljille (ks. kuva). Oulussa asuva Abraham Lindrothin poika Nils Henrik Lindroth (hienotaeseppä) riitaantui maksun määrästä asiakkaiden kanssa. Juttu eteni Oulun raastuvanoikeuden ja kämnerinoikeuden kautta Vaasan hovioikeuteen. Olen sittemmin käännätyttänyt hovioikeuden tapauksen suomeksi. Hovioikeus totesi että asia ei kuulu sille ratkaistavaksi, vaan työn laadusta ja hinnasta päättää Oulun seppien kilta.

Själv har hittat det här rättsfallet (se bilden), som jag har beställt (pä svenska förstås) och sen översättat till finska. Det är civilmål, tvisten om priset. Det startar från rådhusrätt i Uleåborg.

Nils sai hienotaesepän kisällinkirjan Oulussa. Nils muutti 1839 Oulusta Haaparannalle, jossa kuoli nuorena miehenä. Kuolinsyy ei ole tiedossa.

Nils fick gesällbrevet i Uleåborg och ftyttade 1839 till Haparanda. Han dog 1841 i Haparanda.

Nils Henrik Lindroth, Klensmed
Isä/far: Abraham Nilsson [Lindroth] f. 1782, Äiti/mor: Caisa Lisa Holm
f. 23.02.1815, Brahestad, död 6.11.1841 (26v), Haparanda
Barn: Anna Caisa Lindroth, f. 21.06.1842, Nederkalix

Tietysti tämän tutkimuksen osalta myös Norrbottenin alueen lehdet olisivat tervetulleita, esim. Haparandabladet. Norrbottens Kuriren -lehdellä on onneksi hyvät verkkosivut http://www.kuriren.nu/

Finns det gamla Norrbottniska tidningar skannade på Internet?

Tapion kylähistoria -teoksesta

Vihdoinkin sain käsiini oman kyläni kylähistorian! Kirjaa kannatti odottaa. Teokseen pyydetään palautetta, joten laitan ajatukset tänne blogiini :)

Kysessä on todella laaja teos, joka kuvaa kylän vaiheita kattavasti.
Kirjan alkuosa kuvaa hyvin asutuksen syntyä ja vanhimpia tiloja Tapionkylässä. Isonjaon jälkeinen aika kuvataan tarkasti tila tilalta, pääosin perustuen kauppakirjoihin, maanmittaustoimitusasiakirjoihin ja perinnönjakoihin. Kylähistorian kannalta näiden lähteiden käyttö on perusteltua, ne antavat kuva siitä kuka asui mitäkin tilaa ja milloin. Toisaalta näiden kirjoittaminen auki sana sanalta saa aikaan sen, että teksti on paikoitellen raskasta lukea ja henkilöiden nimet "hukkuvat" tekstiin. Ehkä niistä olisi voinut tiivistää esiin aina oleellisen. Henkilöiden löytämistä hankaloittaa myös henkilöhakemiston puuttuminen. Tätä ei tosin ole monessa muussakaan kylähistoriikissa. Pieni puute mielestäni on se, että talojen vaiheita ei ole sidottu pienempien karttojen lisäksi yhteen isoon (nykyaikaiseen) karttaan. Koska monen vanhan kartan painojälki oli heikkolaatuista, joidenkin talojen tarkka sijainti jää ainakin minulle hämäräksi. Tilannetta hankaloittaa vielä se, että sodan aikana suurin osa rakennuksista tuhoutui. Toinen seikka jota itse kaipasin lisää, oli joen keskeinen merkitys kaikelle elämiselle. Kalastus, liikenne ja uitto ovat mukana, mutta aika suppeasti.

Nämä ovat kuitenkin pieniä puutteita. Matti Vitikka joukkoineen on tehnyt todella suuren ja hienon työn. Onnittelen! Kylähistoriikissa joudutaan käsittelemään niin monta taloa ja sukua, että aineisto väistämättä paisuu suureksi. Kaikkea ei oletettavasti ole tässäkään teoksessa julkaistu. Olisi hienoa jos joku ryhmä ottaisi asiakseen jatkaa aineiston muokkaamista esimerkiksi internetissä. Koska useaa Tapionkylän sukua ollaan tutkittu tai tutkitaan parhaillaan, voisi samalla nämä tiedot linkittää samaan paikkaan. Samalla etenkin kertomuksia entisajoista voisi julkaista lisää, tila ja kustannukset kun eivät ole esteenä millään tavalla. Itse olen valmis osallistumaan projektiin sukuani koskien vaikka tämän blogin kautta:)

Teosta saa tilata Rovaniemen kaupungin palvelupisteestä Osviitasta.
puh: 016) 3226800
email: info.osviitta[at]rovaniemi.fi


Teoksen bibliografiset tiedot
Tapion kylähistoria : Kuvakivestä nousukauteen. Lisäksi sivukylät Tuhnaja ja Kuoksa.
ISBN: 978-952-92-3185-0 (sid.), 328 s.
Pohjolan painotuote 2008
Tekijä: Vitikka, Matti ja opintopiiri

Lisätekijät

Kotivuori, Hannu: Kiveä ja rautaa, s.10-12
Väätti, Matti: Tapionkylän asutuksen synty 1543-1855, s. 13-31