Eilen 17.7.2012 nousi tällainen hauki Ounasjoesta, paino 5,5 kg. Kalakaverina pappa. Pienempi hauki ei päässyt kuvaan .....
Hauki on ainakin kuollut niskasta päätellen.
Showing posts with label Tapionkylä. Show all posts
Showing posts with label Tapionkylä. Show all posts
Wednesday, July 18, 2012
Thursday, August 26, 2010
Wiiran arvoitus

Wiira -niminen nuori nainen lähetti oheisen valokuvan Emma Lindrothille Tapionkylään. Kyse ei liene hääkuvasta, vaan kaiketi huvin vuoksi napatusta kuvasta. Wiiran oikealla puolella voisi olla hänen puolisonsa. Kuva on otettu Koskikadun Valokuvaamossa Rovaniemellä.
Koska Emma muutti Nurmekseen vuonna 1924, on kuva otettu todennäköisesti ennen sitä. Originaali kuva on Nurmeksessa.
Onkohan kyseessä Wiira Serafiina Tuisku, kastettu Rovaniemellä 1892?
Etunimi on aika harvinainen. Ikäkin voisi täsmätä?
Arvaukset ja kommentit ovat tervetulleita.
Wednesday, July 07, 2010
Säilyke 65 vuoden takaa
Lapin sodan aikana saksalaisten jäljiltä jäi Rovaniemen tienoille paljon säilykkeitä. Esimerkiksi Ounasvaaran rinteellä oli osittain tuhottu elintarvikevarasto, jossa oli noin puoli miljoonaa säilykettä. Löysin oheisen säilykepurkin (?) kesäkuussa 2010 Tapionkylästä Ounasjoen itäpuolelta Pirttivaaran eteläpuolelta. Liekö sen jättänyt sinne suomalainen sotilas. Lähikuvassa leima ja vuosiluku 1945 -44. Mitähän alla sitten lukee?
Friday, April 17, 2009
Kauriita Tapionkylässä. Deers in Tapionkylä

Kauriita syntymäkotini takapihalla Tapionkylässä.Deers eating on my parents backyard, Tapionkylä (Rovaniemi, Lapland.
Picture took by Yrjö Lindroth
Monday, January 26, 2009
Yleiskysely Lindroth -suvusta ja siihen liittyvästä tiedosta

Ote perheraamatusta (Kalle Lindroth: Tapionkylä). Mukana nimilistassa mm. isoisoisäni Kustaa Aadolf Lindroth sekä isoisäni Kaarle Kustaa ("Kusti") Lindroth.
Hei!
Taas vierähti Joulu ja vuosi 2009 on jo pitkällä, ennen kuin tässä ehtii bloggaamaan. Ensi lauantain (31.1.2009) Lapin Kansassa on ilmoitus, jossa kyselen valokuvia, juttuja tms. koskien Lindrothin sukua tai siihen liittyviä sukuja.
Olen saanut sukupuuta kasaan jo ihan mukavasti aina 1520 -luvulta saakka noin 1900-luvun alkuun, ja samalla on paikannettu joitakin elossa olevia sukulaisia. Digisanelimella tehtyjä äänitteitä on noin 15 kpl.
Kuvia ja tarinoita saisi olla vielä lisääkin. Toiveena olisi saada kirja ulos 2010 mennessä. Jos siellä jollakin on piironginlaatikoissa aineistoa, niin olisin tosi kiinnostunut :) Minulle voi meilata osoitteeseen harri.lindroth@kolumbus.fi
Tarkoituksena on lisäksi kerätä tietoja talteen myös erillisen kyselykortin avulla, joka laitetaan tunnetuille sukulaisille kevään 2009 aikana.
Ota yhteyttä tai vinkkaa kaverille! Minulla on esim. mahdollisuus kuvien skannaamiseen paikan päällä, niitä ei tarvitse lainata. Aineistoa ei julkaista blogissa eikä kirjassa, jos luovuttaja niin päättää.
Ks. tässä blogissa tarkemmin tutkimuksestani
http://lindrothfamily.blogspot.com/2006/10/mit-tutkimukseni-kattaa.html
Kiitos
Harri Lindroth
Thursday, November 13, 2008
Veljekset kuin ilvekset kettujahdissa

Yrjö ja Veikko Lindroth onnistuneessa kettujahdissa 1958 keväällä Tapionkylässä yli 50 vuotta sitten. Vai olisko ne kuitenkin olleet Kettu-Kallen asettamat raudat? Bröderna med två räven, vår 1958. Över 50 år sen. Brothers with two foxes, spring 1958. More than 50 years ago.
Kuvaaja/photo by: Kauko Lindroth
Wednesday, July 30, 2008
Tapion kylähistoria -teoksesta
Vihdoinkin sain käsiini oman kyläni kylähistorian! Kirjaa kannatti odottaa. Teokseen pyydetään palautetta, joten laitan ajatukset tänne blogiini :)
Kysessä on todella laaja teos, joka kuvaa kylän vaiheita kattavasti.
Kirjan alkuosa kuvaa hyvin asutuksen syntyä ja vanhimpia tiloja Tapionkylässä. Isonjaon jälkeinen aika kuvataan tarkasti tila tilalta, pääosin perustuen kauppakirjoihin, maanmittaustoimitusasiakirjoihin ja perinnönjakoihin. Kylähistorian kannalta näiden lähteiden käyttö on perusteltua, ne antavat kuva siitä kuka asui mitäkin tilaa ja milloin. Toisaalta näiden kirjoittaminen auki sana sanalta saa aikaan sen, että teksti on paikoitellen raskasta lukea ja henkilöiden nimet "hukkuvat" tekstiin. Ehkä niistä olisi voinut tiivistää esiin aina oleellisen. Henkilöiden löytämistä hankaloittaa myös henkilöhakemiston puuttuminen. Tätä ei tosin ole monessa muussakaan kylähistoriikissa. Pieni puute mielestäni on se, että talojen vaiheita ei ole sidottu pienempien karttojen lisäksi yhteen isoon (nykyaikaiseen) karttaan. Koska monen vanhan kartan painojälki oli heikkolaatuista, joidenkin talojen tarkka sijainti jää ainakin minulle hämäräksi. Tilannetta hankaloittaa vielä se, että sodan aikana suurin osa rakennuksista tuhoutui. Toinen seikka jota itse kaipasin lisää, oli joen keskeinen merkitys kaikelle elämiselle. Kalastus, liikenne ja uitto ovat mukana, mutta aika suppeasti.
Nämä ovat kuitenkin pieniä puutteita. Matti Vitikka joukkoineen on tehnyt todella suuren ja hienon työn. Onnittelen! Kylähistoriikissa joudutaan käsittelemään niin monta taloa ja sukua, että aineisto väistämättä paisuu suureksi. Kaikkea ei oletettavasti ole tässäkään teoksessa julkaistu. Olisi hienoa jos joku ryhmä ottaisi asiakseen jatkaa aineiston muokkaamista esimerkiksi internetissä. Koska useaa Tapionkylän sukua ollaan tutkittu tai tutkitaan parhaillaan, voisi samalla nämä tiedot linkittää samaan paikkaan. Samalla etenkin kertomuksia entisajoista voisi julkaista lisää, tila ja kustannukset kun eivät ole esteenä millään tavalla. Itse olen valmis osallistumaan projektiin sukuani koskien vaikka tämän blogin kautta:)
Teosta saa tilata Rovaniemen kaupungin palvelupisteestä Osviitasta.
puh: 016) 3226800
email: info.osviitta[at]rovaniemi.fi
Teoksen bibliografiset tiedot
Tapion kylähistoria : Kuvakivestä nousukauteen. Lisäksi sivukylät Tuhnaja ja Kuoksa.
ISBN: 978-952-92-3185-0 (sid.), 328 s.
Pohjolan painotuote 2008
Tekijä: Vitikka, Matti ja opintopiiri
Lisätekijät
Kotivuori, Hannu: Kiveä ja rautaa, s.10-12
Väätti, Matti: Tapionkylän asutuksen synty 1543-1855, s. 13-31
Kysessä on todella laaja teos, joka kuvaa kylän vaiheita kattavasti.
Kirjan alkuosa kuvaa hyvin asutuksen syntyä ja vanhimpia tiloja Tapionkylässä. Isonjaon jälkeinen aika kuvataan tarkasti tila tilalta, pääosin perustuen kauppakirjoihin, maanmittaustoimitusasiakirjoihin ja perinnönjakoihin. Kylähistorian kannalta näiden lähteiden käyttö on perusteltua, ne antavat kuva siitä kuka asui mitäkin tilaa ja milloin. Toisaalta näiden kirjoittaminen auki sana sanalta saa aikaan sen, että teksti on paikoitellen raskasta lukea ja henkilöiden nimet "hukkuvat" tekstiin. Ehkä niistä olisi voinut tiivistää esiin aina oleellisen. Henkilöiden löytämistä hankaloittaa myös henkilöhakemiston puuttuminen. Tätä ei tosin ole monessa muussakaan kylähistoriikissa. Pieni puute mielestäni on se, että talojen vaiheita ei ole sidottu pienempien karttojen lisäksi yhteen isoon (nykyaikaiseen) karttaan. Koska monen vanhan kartan painojälki oli heikkolaatuista, joidenkin talojen tarkka sijainti jää ainakin minulle hämäräksi. Tilannetta hankaloittaa vielä se, että sodan aikana suurin osa rakennuksista tuhoutui. Toinen seikka jota itse kaipasin lisää, oli joen keskeinen merkitys kaikelle elämiselle. Kalastus, liikenne ja uitto ovat mukana, mutta aika suppeasti.
Nämä ovat kuitenkin pieniä puutteita. Matti Vitikka joukkoineen on tehnyt todella suuren ja hienon työn. Onnittelen! Kylähistoriikissa joudutaan käsittelemään niin monta taloa ja sukua, että aineisto väistämättä paisuu suureksi. Kaikkea ei oletettavasti ole tässäkään teoksessa julkaistu. Olisi hienoa jos joku ryhmä ottaisi asiakseen jatkaa aineiston muokkaamista esimerkiksi internetissä. Koska useaa Tapionkylän sukua ollaan tutkittu tai tutkitaan parhaillaan, voisi samalla nämä tiedot linkittää samaan paikkaan. Samalla etenkin kertomuksia entisajoista voisi julkaista lisää, tila ja kustannukset kun eivät ole esteenä millään tavalla. Itse olen valmis osallistumaan projektiin sukuani koskien vaikka tämän blogin kautta:)
Teosta saa tilata Rovaniemen kaupungin palvelupisteestä Osviitasta.
puh: 016) 3226800
email: info.osviitta[at]rovaniemi.fi
Teoksen bibliografiset tiedot
Tapion kylähistoria : Kuvakivestä nousukauteen. Lisäksi sivukylät Tuhnaja ja Kuoksa.
ISBN: 978-952-92-3185-0 (sid.), 328 s.
Pohjolan painotuote 2008
Tekijä: Vitikka, Matti ja opintopiiri
Lisätekijät
Kotivuori, Hannu: Kiveä ja rautaa, s.10-12
Väätti, Matti: Tapionkylän asutuksen synty 1543-1855, s. 13-31
Tuesday, July 29, 2008
Oula ja hauki

Tapionkylä kesäkuu 2008. Oula 7 v. ja hauki (4,5 kg). Kuvan otti pappa. Oula 7 år och gädda. Oula 7 years and pike from Ounasjoki. Photo by grandfather. June 2008.
Muita uudehkoja kuvia Tapionkylästä/Mera nya bilder/More new pictures from Tapionkylä see
Pictures mainly from Tapionkylä
Tuesday, October 17, 2006
Isäni puutalkoissa Tapionkylässä

Tässä on isäni Yrjö Lindroth puutalkoissa kotonaan Tapionkylässä lokakuussa 2006. Urakan jälkeen ilme on iloinen. Kuvan otti äitini Maire Lindroth kännykkäkameralla.
My father Yrjö Lindroth from Tapionkylä. October 2006. Photo took by my mother Maire Lindroth.
Thursday, October 12, 2006
Kuva Tapionkylästä Alatapion tilasta 1920 -luvulta

Tapionkylä , Lindrothin vanha tila. Picture from Tapionkylä. Bild från Tapionkylä.
Alatapion tilan päärakennus, kuva otettu Lindrothin pihan puolelta. Toinen puolisko taloa kuului Pekka Alatapiolle ja kuisti oli rakennuksen pohjoispuolella. Kuva on otettu Tapionkylässä 1920 luvulla. Tapionkylä on noin 25 km pohjoiseen Rovaniemeltä Kittilän suuntaan. Joki näkyy taustalla. Huomaa että tuohon aikaan joen rannalla ei kasvanut juurikaan puita tms. Talo jaettiin myöhemmin 1950-luvulla kahtia.
Vain osa perheestä on kuvassa
Istumassa:
Kaisa Kreeta Lindroth (os. Alatapio), s. 24.8.1871, k. 1.4.1949; Kustaa Aadolf Lindroth, s. 14.5.1881,k. 3.3.1958
Takana seisomassa lapset:
Priita Kreeta Lindroth, s. 6.3.1913, k. 23.10.1944; Susanna Maria Lindroth, s. 20.9.1907, k. 17.3.1987; Kalle Kustavi Lindroth s. 19.3.1910, k. 3.7.1991.
Kuvasta puuttuvat:
Emma Matilda Lindroth, s. 04.05.1903. Hän oli muuttanut Nurmekseen ennen kuvan ottamista.
Joosef Arviidi Lindroth, s. 10.03.1905, k.16.02.1921
Itse olen Kalle Kustavin pojan poika.
Subscribe to:
Posts (Atom)

