Sotaoopera Haaparannalla/Krigsoperan i Haparanda 28.6-12.7.2008

Albert Edefelt: Porilaisten marssi (1892)

Suomen sota alkoi helmikuussa 1808 ja päättyi syyskuussa 1809. Taisteluja käytiin Suomen maaperällä sekä Pohjois-Ruotsissa, silloisessa Länsipohjassa (Västerbotten)
Sota päättyi Venäjän voittoon Ruotsista. Voiton seurauksena Suomi siirtyi Venäjän keisarikunnan valtaan, ja hallinto jatkui autonomisena suurruhtinaskuntana.
Eräs merkittävä tapahtuma merkkivuotena 2009 on sotaooppera Haaparannalla

Sotaooppera on tornionlaaksolaisen kirjailijan Bengt Pohjasen ja suomalaisen säveltäjän Kaj Chydeniuksen yhteinen teos. Musiikkinäytelmä on trilogian kolmas ja suurin esitys ja se päättää Tornionlaakson historiaa käsittelevän sarjan. Sotaoopperan tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Suomeen ja Pohjois-Ruotsiin 1809 kevättalvella. Venäläiset joukot uhkaavat Torniota ja ruotsalaiset kenraalit ovat paenneet ja jättäneet käskyvallan alempiarvoisille upseereilleen.

Ks. http://www.sotaooppera.fi

Krigsoperan är ett gemensamt verk av den tornedalske författaren Bengt Pohjanen och den finländske kompositören Kaj Chydenius. Musikteaterföreställningen är den sista och största delen i en trilogi som handlar om Tornedalens historia. De tidigare föreställningarna har varit Smugglaroperan i Pello och Övertorneå samt Laestadiusuuppera i Pajala.Handlingen i Krigsoperan utspelar sig i norra Finland och norra Sverige vårvintern 1809 då ryska trupperna redan hotar Torneå. De svenska generalerna har flytt, och överlämnat befälet till en lägre officer.

Se. http://www.sotaooppera.fi

Thure Arvid Lindroth lapsenlapsineen noin 1920

Kuvassa Thure Arvid Lindroth, jota moni kyläläinen siteerasi osuvasti joulupukiksi. Thuren mielipuuhia oli pietarinkukan polttaminen piipussa. Kukka kuivattiin ensin uunissa. Thure syntyi 24.05.1879 Haaparannalla ja kuoli 20.09.1944 Rovaniemellä. Tuure on Rovaniemen alueen Lindroth sukuhaaran kantaisä. Hän oli ensimmäinen (ja ainoa) joka muutti pysyvästi Ruotsista Suomeen. Hän muutti myös kansallisuutensa suomalaiseksi.

Thurella oli 20 lastenlasta, joista kuvassa Sinetästä lapsenlapset Tuure Heikki Lindroth, s. 25.09.1913, Rovaniemi, Signe Elina Lindroth, s. 14.9.1914 sekä Hugo Fredrik Lindroth, s. 23.3.1917, Rovaniemi. Kuva otettu vuoden 1920 kieppeillä, luultavasti Sinetässä.

Thure Arvid Lindroth med tre av 20 barnsbarn. Thure var kallat som "Julgubbe". Han är stamfader till alla Lindroth som bor nu i Rovaniemi trakten. Han var den första och den enda som flyttade från Sverige till Finland

Thure Arvid Lindroth with some of him grandchildren. Thure was called "the Santa Claus". Thure was the first and only one who moved from Sweden to Finland (for good). He has also changed natinality then from Swedish to Finn.

Kuvaaja/photo by: tuntematon/unkown.

Veljekset kuin ilvekset kettujahdissa

Yrjö ja Veikko Lindroth onnistuneessa kettujahdissa 1958 keväällä Tapionkylässä yli 50 vuotta sitten. Vai olisko ne kuitenkin olleet Kettu-Kallen asettamat raudat? Bröderna med två räven, vår 1958. Över 50 år sen. Brothers with two foxes, spring 1958. More than 50 years ago.

Kuvaaja/photo by: Kauko Lindroth

Oikeusjutun jäljille historiallisen sanomalehtiarkiston avulla

Historiallinen sanomalehtiarkisto on sukututkijan aarreaitta. Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771 - 1890 ilmestyneet sanomalahdet. Lehtiä on 165 kpl ja sivuja noin 900 000. Parasta antia arkistossa ovat viralliset ilmoituksen ja kuulutukset (mm. Suomen Wirallinen Lehti on mukana). Samoin ennen kirjattiin melko tarkkaan kuka ulkopaikkakuntalainen oli kylässä missäkin. Toki lehdistä voi löytää myös vanhoja mainoksia. Parasta arkistossa on sisältöhakumahdollisuus, vaikkakaan haun tarkkuus ei ole kovin hyvä. Sanat kun ovat indeksoituneet sinnepäin. Kannattaa siis hakea monella eri tavalla. Lehdet saa ladattua pdf-muodossa numeroittain.

Nationalbiblioteket har digitaliserad alla tidningar som utkommit i Finland 1771-1890(Historiska tidnigsbiblioteket). Det finns sammanlagt 165 olika tidningstitlar och antalet sidor är 900 000. Tidningarna utgör ett mångsidigt källmaterial för samhällsrelaterad forskning av olika slag och till exempel för släktforskningen. Det är förstås mycket värdefulla källa för släktforskare pga full text sökning.

Linkki/länken:
Historiallinen sanomalehtiarkisto


Itse pääsin tällaisen oikeustapauksen jäljille (ks. kuva). Oulussa asuva Abraham Lindrothin poika Nils Henrik Lindroth (hienotaeseppä) riitaantui maksun määrästä asiakkaiden kanssa. Juttu eteni Oulun raastuvanoikeuden ja kämnerinoikeuden kautta Vaasan hovioikeuteen. Olen sittemmin käännätyttänyt hovioikeuden tapauksen suomeksi. Hovioikeus totesi että asia ei kuulu sille ratkaistavaksi, vaan työn laadusta ja hinnasta päättää Oulun seppien kilta.

Själv har hittat det här rättsfallet (se bilden), som jag har beställt (pä svenska förstås) och sen översättat till finska. Det är civilmål, tvisten om priset. Det startar från rådhusrätt i Uleåborg.

Nils sai hienotaesepän kisällinkirjan Oulussa. Nils muutti 1839 Oulusta Haaparannalle, jossa kuoli nuorena miehenä. Kuolinsyy ei ole tiedossa.

Nils fick gesällbrevet i Uleåborg och ftyttade 1839 till Haparanda. Han dog 1841 i Haparanda.

Nils Henrik Lindroth, Klensmed
Isä/far: Abraham Nilsson [Lindroth] f. 1782, Äiti/mor: Caisa Lisa Holm
f. 23.02.1815, Brahestad, död 6.11.1841 (26v), Haparanda
Barn: Anna Caisa Lindroth, f. 21.06.1842, Nederkalix

Tietysti tämän tutkimuksen osalta myös Norrbottenin alueen lehdet olisivat tervetulleita, esim. Haparandabladet. Norrbottens Kuriren -lehdellä on onneksi hyvät verkkosivut http://www.kuriren.nu/

Finns det gamla Norrbottniska tidningar skannade på Internet?

Tapion kylähistoria -teoksesta

Vihdoinkin sain käsiini oman kyläni kylähistorian! Kirjaa kannatti odottaa. Teokseen pyydetään palautetta, joten laitan ajatukset tänne blogiini :)

Kysessä on todella laaja teos, joka kuvaa kylän vaiheita kattavasti.
Kirjan alkuosa kuvaa hyvin asutuksen syntyä ja vanhimpia tiloja Tapionkylässä. Isonjaon jälkeinen aika kuvataan tarkasti tila tilalta, pääosin perustuen kauppakirjoihin, maanmittaustoimitusasiakirjoihin ja perinnönjakoihin. Kylähistorian kannalta näiden lähteiden käyttö on perusteltua, ne antavat kuva siitä kuka asui mitäkin tilaa ja milloin. Toisaalta näiden kirjoittaminen auki sana sanalta saa aikaan sen, että teksti on paikoitellen raskasta lukea ja henkilöiden nimet "hukkuvat" tekstiin. Ehkä niistä olisi voinut tiivistää esiin aina oleellisen. Henkilöiden löytämistä hankaloittaa myös henkilöhakemiston puuttuminen. Tätä ei tosin ole monessa muussakaan kylähistoriikissa. Pieni puute mielestäni on se, että talojen vaiheita ei ole sidottu pienempien karttojen lisäksi yhteen isoon (nykyaikaiseen) karttaan. Koska monen vanhan kartan painojälki oli heikkolaatuista, joidenkin talojen tarkka sijainti jää ainakin minulle hämäräksi. Tilannetta hankaloittaa vielä se, että sodan aikana suurin osa rakennuksista tuhoutui. Toinen seikka jota itse kaipasin lisää, oli joen keskeinen merkitys kaikelle elämiselle. Kalastus, liikenne ja uitto ovat mukana, mutta aika suppeasti.

Nämä ovat kuitenkin pieniä puutteita. Matti Vitikka joukkoineen on tehnyt todella suuren ja hienon työn. Onnittelen! Kylähistoriikissa joudutaan käsittelemään niin monta taloa ja sukua, että aineisto väistämättä paisuu suureksi. Kaikkea ei oletettavasti ole tässäkään teoksessa julkaistu. Olisi hienoa jos joku ryhmä ottaisi asiakseen jatkaa aineiston muokkaamista esimerkiksi internetissä. Koska useaa Tapionkylän sukua ollaan tutkittu tai tutkitaan parhaillaan, voisi samalla nämä tiedot linkittää samaan paikkaan. Samalla etenkin kertomuksia entisajoista voisi julkaista lisää, tila ja kustannukset kun eivät ole esteenä millään tavalla. Itse olen valmis osallistumaan projektiin sukuani koskien vaikka tämän blogin kautta:)

Teosta saa tilata Rovaniemen kaupungin palvelupisteestä Osviitasta.
puh: 016) 3226800
email: info.osviitta[at]rovaniemi.fi


Teoksen bibliografiset tiedot
Tapion kylähistoria : Kuvakivestä nousukauteen. Lisäksi sivukylät Tuhnaja ja Kuoksa.
ISBN: 978-952-92-3185-0 (sid.), 328 s.
Pohjolan painotuote 2008
Tekijä: Vitikka, Matti ja opintopiiri

Lisätekijät

Kotivuori, Hannu: Kiveä ja rautaa, s.10-12
Väätti, Matti: Tapionkylän asutuksen synty 1543-1855, s. 13-31

Oula ja hauki

Tapionkylä kesäkuu 2008. Oula 7 v. ja hauki (4,5 kg). Kuvan otti pappa. Oula 7 år och gädda. Oula 7 years and pike from Ounasjoki. Photo by grandfather. June 2008.

Muita uudehkoja kuvia Tapionkylästä/Mera nya bilder/More new pictures from Tapionkylä see

Pictures mainly from Tapionkylä

Smeder i Brahestad cirka 1806-1811

Här är Brahestads husförhörbok, 1811-1817 sidan 75. (Källa: Finlands släkthistoriska förenings digiarkivet). Här kan man se att (lärling) Abraham Lindroth (född 1782 i Råneå, Vitå) har bott tillsammans med sin hustru Caisa Lisa Holm och barn Nils Henrik. Dom var inskrivat redan 1806 i klensmedskåret. Tomten i Brahestad var nummer 74, tredje kvarteret. Abraham var klensmedlärling och arbetade för storebror, klensmed Johan Lindroth (född 1775). Också brev från Abraham och Johan från Gamlakarleby och Brahestad till klensmedskårs oltermann i Åbo konfirmerar det. Enligt mina uppgifter Abraham fick inte gesällbrevet från Bahestad eller från Gamlakarleby. Det kan vara delvis pga Finska Kriget.

Tästä Raahen rippikirjasta käy ilmi se, että Abraham (s. 1782) asui yhdessä isoveljensä Johan Lindrothin (s. 1775) kanssa. Kolmas kaupunginosa, tontti 74. Sivu on SSHY:n skannaama. Heidät oli kirjattu sisään hienotaeseppien ammattikuntaan jo vuonna 1806. Ammattikunta toimi Turussa, mutta veljekset olivat siis Pohjois-Pohjanmaalla. Abrahamin ja Johanin Turkuun hienotaeseppien kiltavanhimmalle Turkuun lähettämistä kirjeistä käy myös selville se, että Abraham työskenteli Johanin opissa kolmen ja puolen vuoden ajan. Tietojeni mukaan lukuisista yrityksistä huolimatta Abraham ei saanut kisällinkirjaa Raahesta eikä Kokkolasta. Suomen sota 1808-1809 ja sekasortoiset olot vaikuttivat varmasti asiaan. Saattoi olla myös niin että seppiä oli jo tarpeeksi. Raahessa rakennettiin aikanaan paljon mm. laivoja.

Our emigrants to Canada

Picture is relating to the first sea trip of Alvar. See number 97, line 17. The ship was S/S Majestic, sailing from Liverpool, England (May 2nd, 1906) arriving at port of New York (May 10th, 1906). According to Emibas database, Alvar left from Göteborg, Sweden on 27th April, 1906, heading Minneapolis. Might be that many people were just saying this very popular destination, but who knows. Perhaps it was really change in the plans?

According to my knowledge, we have 15-20 relatives, who have emigrated from Sweden to Canada and USA. This has usually taken place between 1900-1920. Some of this people returned, but most of them settled and establised their own families.

We have already changed information between relatives in Canada, Råneå and Helsinki. It has been a great pleasure to receive help from Canada.

There are probably living relatives also in the USA. However, this part is still under investigations.

The one of the first emigrants of Lindroth family was Alvar Lindroth. Alvar was born on 9th December 1887 in Råneå, Sweden. Alvar was the first child in the family. Alvar's father Emanuel's name at birth (born 24th May 1866 Högsön, Råneå) was Jönsson but he tooked name Lindroth after his grandmother Anna Lindroth (born 3rd September 1808 i Brahestad). Anna was in turn Johan Lindroth's (born 23rd November 1775 i Vitå, Råneå) first child. So, in this way we found connection to this blog article

http://lindrothfamily.blogspot.com/2008/07/tss-on-rnen-seurakunnan-rippikirja-vitn.html

Alvar first he worked in the lumber camps of British Columbia and then settled in the Enderby area. Later on he moved to Bawfl, Alberta (another state in Canada). Alvar was later on followed by the rest of the family from Sweden. The story of this family is full of pioneer spirit, happy days and also tragedies. Perhaps there is possibilites in the future to open up this part of our common family history.

Alvar was married with Ida Israelsson från Högsön, Råneå. They were married at Enderby, B.C. October 4, 1912. Alvar died on the 31st December 1936 in Camrose, Alberta.

Råneån rippikirja/husförhör 1781-1798

Tässä on Råneån seurakunnan rippikirja Vitån kylä talot 5 ja 6, 1781 - 1798. Erinäisten mutkien kautta päädyin tutkimaan Råneån kirkonkylän kyliä lävitse. Tämän sivun kohdalla pysähdyin pidempään ja tulostin sen itselleni. Tiesin jo Abrahamin (s. 1782) ja Johanin (s. 1775) nimet ja syntymäajat. Ne täsmäsivät tähän rippikirjaan. Jälkeenpäin sain varmistuksen siitä, että olin löytänyt sukuni juuret Ruotsissa. Haaparanta minulla oli jo tiedossani, mutta ei sitä mistä sinne oli tultu. Tässä asiakirjassa ei Lindroth nimi esiinny, mutta siihen saa vahvistuksen mm. seuraamalla syntyneiden kirjoja. Esimerkiksi Abraham esiintyy kummina nimellä Lindroth. Nimenmuutoksesta myöhemmin lisää.

Det här är husförhördokument, Vitå 5. Det var kanske en av de viktigaste dokument jag hade hittat, därför att det knytar släkten till Vitå, Råneå. Innan det visste jag bara att Johan och Abraham är bröderna, och att dom har jobbat i Brahestad. Ursprunglig kommer vår släkten från Jämtön, gård 11 (dock närä Råneå). Namnet Lindroth finns inte ännu i detta dokumentet, men man kan hitta det från andra källor från samma tiden, likson dokumenter som gäller födda. Till exempel Abraham Lindroth (f. 1782) änvänder namnet Lindroth, när han var fadder för en barn.

Osa rippikirjan henkilöistä talo 5, Vitå/del av människor på gården 5, Vitå:

isäntä/husbonde Nils Henriksson

* 24.04.1746, Råneå, Vitån , † 06.10.1834 (88v), Råneå, Vitån

hustru/vaimo:Maria Johannesdotter
*27.02.1750, Nederkalix, †27.02.1824, Råneå

mor/äiti: Anna Nilsdotter
*22.10.1714, Råneå, †13.01.1800, Råneå

Lapset/Barn:
1) Henric Nilsson *21.09.1774, Råneå, †07.07.1836 OBS. Ei muuttanut nimeään Lindrothiksi/Ändrade inte namnet till Lindroth
2) Johan (Johannes) Nilsson [Lindroth] *23.11.1775, Råneå, †09.10.1828, Råneå
3) Nils Nilsson [Lindroth] *04.06.1777, Råneå, †24.06.1850, Nederkalix
4) Pehr/Peter Nilsson [Lindroth] *20.01.1779, Råneå, †24.07.1808
5) Abraham Nilsson [Lindroth] *06.04.1782, Råneå, †24.04.1862, Haparanda

OBS. Förfader till den "finska Lindroth släktgrenen". Son Fredrik (f. 1826) flyttar till Haparanda. Sonnson Thure Arvid (f. 1858) kommer från Haparanda till Sinettä. Suomen Lindrothien haaran esi-isä. Poika Fredrik (s. 1826) muuttaa Haaparantaan. Pojanpoika Thure Arvid (s. 1858) tulee eri vaiheiden kautta Haaparannalta Sinettään.
6) Eric Nilsson [Lindroth] *29.11.1785, Råneå, †1843 ?
7) Fredrik Lindroth *17.01.1796, Råneå, †12.08.1852, Råneå

Sukututkimuksen käytännesäännöt ja sukututkimusrekisteriseloste

Noudatan tutkimuksessani Suomen Sukututkimusseuran ja tietosuojavaltuutelun 13.6.2008 hyväksymiä sukututkimuksen käytännesääntöjä http://www.genealogia.fi/sss/kaytanne.pdf


SUKUTUTKIMUSREKISTERISELOSTE

Henkilötietolaki (523/99) 10 §
Laatimispäiväys:23.7.2008

1. Rekisterinpitäjä
Nimi: Harri Lindroth
Yhteystiedot: harri.lindroth@kolumbus.fi
2. Rekisteriasioista vastaavat henkilöt
Nimi: sama
3. Rekisterin nimi
Lähinnä Lindroth sukua koskevan sukututkimuksen sukututkimusrekisteri
4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
Sukututkimuksen tekeminen ja mahdollisen sukujulkaisun tuottaminen.
Mahdollisen sukuseuran perustaminen
Blogin ylläpito
5. Rekisterin tietosisältö
Tutkittaviin sukuihin kuuluvista henkilöistä ja heidän puolisoistaan:
– nimi, syntymäaika ja -paikka, vihkimisaika ja -paikka, kuolinaika ja -paikka, arvo ja ammatti;
– muut sukututkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot;
– osoitetieto;
– suostumus- ja kieltotiedot erikseen suojattuina.
6. Rekisterin säännönmukaiset tietolähteet
Pääsääntöiset tietolähteet:
- Genline;
- SVAR;
- ammattitutkijat
– väestötietojärjestelmä;
– muu arkistoaineisto ja viranomaisrekisterit;
– painetut lähteet;
– sukuun kuuluvien antamat tiedot.
7. Säännönmukaiset tietojen luovutukset
Rekisteristä luovutetaan tietoja ainoastaan sukututkimustarkoituksiin. Rekisteristä voidaan siirtää tietoja ulkomaille tietosuojavaltuutetun toimiston antamien ohjeiden mukaisesti.
8. Rekisterin suojauksen periaatteet
Atk-pohjainen ja manuaalinen rekisteri suojataan lainsäädännön ja hyvän tietoturvallisuuden vaatimusten mukaisesti (manuaaliset aineistot lukitussa tilassa). Elossa olevien henkilöiden arkaluontoisia tietoja käsitellään ainoastaan rekisteröidyn suostumuksella.
9. Rekisteröidyn oikeuksien huomioon ottaminen
Rekisteröidylle varataan pyynnöstä mahdollisuus tarkastaa omat tietonsa. Virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut tieto oikaistaan, poistetaan tai täydennetään. Rekisteröidyn vaatimuksesta häntä koskevia tietoja ei käsitellä eikä luovuteta. Kiellosta tai sen peruuttamisesta tehdään rekisteriin merkintä.

Tunnetko kuvan ihmisiä/Känner du dessa människor?

Kuva on otettu 1920 tietämissä luultavimmin Rovaniemen Sinetän kylässä.

Keitä ovat takarivin ihmiset? Sukulaisia Haaparannalta?

Bilden har tagits omkring 1920 i Sinettä by, nära Rovaniemi. Känner du människor som är stående? Släkten från Haparanda?

Alarivillä isumassa /människor som sitter på nedre rad:

Parrakkaana keskellä oikealla /med skägg till höger Tuure (Thure) Arvid Lindroth, s. 16.1.1858 Haaparanta, k. 2.5.1940 Rovaniemi. Vierellään oikealla vaimo /med hustru Priita Kreeta os/f. Nikkilä, s. 23.8.1855 Rovaniemi, k. 10.9.1923 Rovaniemi.

Vasemmalla oletettavasti poika/till vänster antagligen son Matti (Matts) Fredrik Lindroth, s. 24.5.1879, k. 20.9.1944 Haaparanta. Kuoli evakossa/dog i Haparanda när hon var evakuerad.

Vierellään vaimo/med hustru Maria Eveliina os./f. Ankkuri, s. 4.9.1887 Rovaniemi, k. 18.1.1974 Rovaniemi.

Lapset/barn: Tuure Lindroth, s. 1913, Signe Lindroth, s. 1914 ?